Muutos tapahtuu matkan aikana

Miksi ihmiset lopettavat joogan?
Lähes jokainen joogaa pidempään opettanut on huomannut saman ilmiön.
Jotkut ihmiset löytävät joogan ja siitä tulee vuosien mittainen kumppani elämään. Toiset innostuvat hetkeksi, käyvät muutaman kerran tai ehkä yhden kurssin, ja sitten harjoitus jää.
Usein syy ei ole se, etteikö jooga toimisi.
Useimmiten syy löytyy jostakin paljon inhimillisemmästä.
1. Odotamme liian nopeita tuloksia
Elämme maailmassa, jossa lähes kaiken pitäisi tapahtua nopeasti.
Ruoka saadaan kotiovelle puolessa tunnissa. Sarjan seuraava jakso alkaa automaattisesti. Tietoa löytyy sekunneissa.
Sama ajattelutapa hiipii helposti myös joogaan.
Moni odottaa muutamassa viikossa merkittäviä muutoksia oloonsa, mieleensä tai kehoonsa. Jos elämä ei tunnukaan välittömästi mullistuvan, motivaatio alkaa hiipua.
Todellisuudessa traditionaalinen jooga on enemmän puutarhan hoitamista kuin pikaratkaisujen etsimistä.
Tuloksia syntyy kyllä, mutta ne rakentuvat vähitellen. Yhtenä päivänä huomaat nukkuvasi paremmin. Toisena reagoivasi rauhallisemmin stressiin. Kolmantena huomaat, että jokin vanha vaiva ei enää hallitse elämääsi samalla tavalla.
Suurimmat muutokset tapahtuvat usein niin hitaasti, ettei niitä huomaa ennen kuin katsoo taaksepäin.
2. Luotamme liikaa itsekuriin
Moni aloittaa joogan valtavan motivaation vallassa.
”Nyt alan käydä kaksi kertaa viikossa.”
”Tästä tulee uusi elämäntapa.”
Ja muutaman viikon ajan kaikki sujuukin hienosti.
Ongelma on, että motivaatio ei ole kovin luotettava voima. Se tulee ja menee.
Pitkäaikaiset harjoittajat eivät yleensä ole niitä kaikkein motivoituneimpia ihmisiä. He ovat niitä, jotka ovat rakentaneet elämäänsä rakenteita.
Kalenterissa lukee, että viikonpäivänä X mennään joogaan.
Silloin asiasta ei tarvitse neuvotella itsensä kanssa joka viikko uudelleen.
Rutiinit kantavat silloin, kun motivaatio väsyy.
3. Muut asiat menevät aina edelle
Joskus elämässä tulee vaiheita, jolloin jooga todella joutuu väistymään tärkeämpien asioiden tieltä.
Se on normaalia.
Liian usein kyse ei kuitenkaan ole siitä.
Moni meistä on kasvanut ajatukseen, että omat tarpeet tulevat viimeisenä. Työ, puoliso, lapset, ystävät, sukulaiset ja velvollisuudet menevät aina ensin.
Lopulta kalenteriin ei jää enää yhtään aikaa itselle.
Paradoksaalisesti juuri silloin joogaa tarvittaisiin kaikkein eniten.
Jos ihminen käyttää kaiken energiansa muiden hyväksi mutta ei koskaan huolehdi omasta hyvinvoinnistaan, hänellä ei lopulta ole enää mitään annettavaa kenellekään.
Itsestä huolehtiminen ei ole itsekkyyttä.
Se on vastuullisuutta.
4. Jooga alkaa näyttää meille meidät itsemme
Tämä on ehkä kaikkein tärkein syy.
Ja samalla se on syy, josta puhutaan kaikkein vähiten.
Traditionaalinen joogaharjoitus ei vaikuta ainoastaan lihaksiin, niveliin tai hengitykseen. Se vaikuttaa myös mieleen.
Hiljalleen harjoitus alkaa avata yhteyttä tiedostamattomaan mieleen.
Vanhoja tunteita nousee pintaan.
Ratkaisemattomat asiat alkavat näkyä selvemmin.
Jokin elämässä, jota on onnistunut välttelemään vuosia, ei ehkä enää pysykään yhtä helposti piilossa.
Tämä voi tuntua pelottavalta.
Joskus se voi tuntua myös turhauttavalta.
Moni tulkitsee tämän merkiksi siitä, että jokin on mennyt pieleen.
Todellisuudessa kyse voi olla siitä, että harjoitus toimii juuri niin kuin sen kuuluukin.
Joogan tarkoitus ei ole auttaa meitä pakenemaan itseämme.
Sen tarkoitus on auttaa meitä kohtaamaan itsemme.
Hyvä uutinen on, että vaikeat asiat ovat usein paljon pienempiä kuin kuvittelemme. Yllättävän usein jokin vuosia pelätty asia alkaa helpottaa nopeasti, kun sille antaa luvan tulla näkyväksi.
Siksi ohjaajat ovat olemassa.
Sinun ei tarvitse kulkea kaikkea yksin.
5. Emme osaa luopua suorittamisesta
Moni tulee joogaan etsimään liikuntaa.
Siinä ei ole mitään väärää.
Mutta jos tavoitteena on pelkästään fyysinen suorituskyky, kuntosali on usein tehokkaampi vaihtoehto.
Shaktajoogassa emme ensisijaisesti harjoita kehoa.
Harjoitamme ihmistä.
Monelle tämä on yllättävän vaikeaa.
Haluaisimme mitata edistymistä samalla tavalla kuin kaikkialla muualla elämässä. Haluaisimme nähdä konkreettisia tuloksia, uusia saavutuksia ja jatkuvaa kehitystä.
Mutta mitä jos edistyminen tarkoittaakin sitä, että osaat levätä paremmin?
Mitä jos edistyminen tarkoittaa sitä, että huomaat olevasi vähemmän ankara itsellesi?
Mitä jos suurin saavutus on kyky kuunnella itseään?
Tällaista kehitystä ei aina voi kuvata numeroilla.
Mutta se voi muuttaa koko elämän.
Ja silti jotkut jatkavat vuosikymmeniä
Miksi?
Koska jossain vaiheessa jooga lakkaa olemasta harrastus.
Siitä tulee tapa kohdata elämä.
Harjoituksesta ei enää haeta nopeita tuloksia, täydellistä hyvinvointia tai parempaa suorituskykyä. Sen sijaan siitä tulee paikka, jossa voi palata takaisin itseensä yhä uudelleen.
Ehkä juuri siksi vanhat joogit puhuivat harjoituksesta polkuna.
Polulta ei tarvitse päästä maaliin.
Riittää, että jatkaa kulkemista. Ja ihailee maisemia!
